Sinänsä aamulla ei olisi ollut mikään kiire, koska Savukosken Kuivalihamarkkinat alkoivat 10:00. Käytännössä kuitenkin olisi pitänyt olla liikkeellä aikaisemmin, koska pihalta lähtiessämme törmäsimme kylttiin "Kelirikko 51 km".
Pieni helpotus oli yön pakkanen, mikä oli pätkän verran kovettanut hiekkatien pintaa. Toinen helpotus oli joen ylitykset. Aina kun ajettiin sillan yli, niin molemmilla puolilla oli pätkä asfalttia.
 |
| Uusi merkki kokoelmiin |
Ennen kuin pääsimme markkinoille, niin lyhyellä pysähdyksellä Savukosken Seolle mukaan tarttui Korvatunturi kangasmerkki.
Näissä reissuissa pitää aina olla hieman käteistä rahaa mukana. Nytkin olisi jäänyt markkina-alueen ulkopuolelle, kun pääsymaksuun tarvittiin tasan 5 euroa.
 |
| Ohjeita markkinakansalle |
Kuivalihamarkkinoiden tarjonta on perusmarkkinakamaa. Toki mukana pari kuivalihan myyjää. Lisäksi useammasta kojusta olisu saanut poron kuivalihakeittoa. Meillä mahaan päätyi jollakin rovellinen paistettuja muikkuja, joillekin räiskäle lakkahillolla. Perinneruokaprojekti maistatti poronverinäkkäriä, johon oikeasti tarvittiin omat hampaat. Lämmöllä muisteli Ylhäisten näkkärin vanhaa reseptiä.
Joulupukkikin oli ehtinyt Korvatunturilta markkinahumuun. Pientä keskustelua käytiin onko seuraaviksi kolmeksi vuodeksi luvassa mitään lahjoja.
 |
| Markkinoilla Joulupukin kera |
Markkinoilta kohti Pyhätunturia, jonne jätimme yhden vaeltajan jatkamaan lomailua seuraavaksi viikoksi. Pyhältä vaihtelun vuoksi ajoimme Ranuan kautta Ouluun. Ei ollut paljoa muuta liikennettä, tosin ei ollut paljoa taukopaikkojakaan.
Myöhään kun lähdimme, niin myöhään saavuimme myös Raisioon sunnuntain puolella. Hieman arvontaa auto- ja kotiavainten kanssa, niin vaeltajat ja osa tavaroista päätyi jakeluun kotiosoitteisiin. Tästä johtuen sunnuntaiaamusta kokoonnuttiin yhteen, purerettiin loput kamat autosta, huollettiin yhteiset tavarar ja palautettiin ne varastolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti